Ensikosketus neulomismaailmaan

Muistan, kuinka lapsena katselin äitiäni neulomassa. Ihailin, kuinka taitava äitini oli. Äitini usein neuloi nojatuolissa sylissä jotain käsityölehti. Samalla äitini katseli Kauniit ja Rohkeat tai jotain muuta suomalaista tv-sarjaa. Hämmästyin aina siitä, miten äitini pystyi neuloa neulomaan ja katselemaan televisiota samaan aikaan.

 Eräänä päivänä päätin, että haluan opetella neulomista. Olinkohan 6-7-vuotias. Sanoin äidilleni, että Haluan neuloa. Äitini otti minut syliinsä ja tarttui käsiini. Opasti käsillään, miten neuloa. Äitini antoi minun neuloa äidin puseroa muutaman kerroksen verran. Sitten päätin aloittaa omaa työtä. Silmukoiden luominen oli vaikeaa minulle äidin opastuksellakin. Kun silmukkoita oli luotu. Aloitin neuloa ilman aavistusta, mikä siitä tulisi. Äitini sai auttaa tämän tästä. Oli mukavaa että äitini ehti auttaa. Kun olin väsynyt neulomiseeen, niin päätin, että nyt se on valmis. Tuloksena oli jonkinlainen muodoton lappunen. Muutaman vuoden jälkeen neuloin aina oikein-pannulappua. Pitää katsoa lapsuuskotona onko se vielä tallella.

Sittemmin oli vuosien tauko. Vuosien jälkeen aloin innostumaan virkkamaan, kun itse virkatut pipot olivat muodissa. Vähitelleen ryhdyin virkkamaan muutakin kuin pipot. Nyt muutamaa vuotta sitten aloitin uudelleen neuloa ja tällä kerralla uppouduin täysin neulomismaailmaan. :)